Arvet tuntuvat vaihtavan väriä koko ajan. Nännipihojen ympärys on ainoa alue, jossa arvet ovat olleet vaaleat (vähän vaaleanpunertavat) alusta asti. Niille ei ole tapahtunut juuri muuta, kun pientä pientä levenemistä. Pystyhaavojen arvet olivat vielä kuukausi sitten mielestäni todella vaaleat; niitä ei juuri eroittanut "terveestä ihosta" ellei oikein läheltä tarkastellut. Nyt niidenkin sävy on vähän muuttunut, väri on vähän violettiin vivahtava tällä hetkellä. Ala-arvet ovat taas olleet kok paranemisajan tummanpunaiset/violetit. Sitä ovat edelleenkin; vaalenemisesta ei ole ainakaan vielä tietoa. Lisäksi varsinkin oikean rinnan arpi on kova ja herkän oloinen. En oikein usko, että noista ala-arvista tulee mitään huomaamattomia missään vaiheessa. Arpialue on niin laaja ja hankalassa paikassa, mihin kohdistuu paljon kitkaa (rintaliivit).
Odottelen tässä aikaa 2. jälkitarkastukseen. Kirurgi lupasi kutsua mut tarkastukseen huhti-toukokuussa. Silloin pitäisi arvioida arpien mahdolliset korjaustarpeet. Tällä hetkellä ainakin tuntuu, että arpien korjausleikkaus voisi olla hyvä vaihtoehto jos sillä tavalla arven pinta-alaa saisi pienennettyä... Mutta katsotaan mikä tilanne on sitten.
Nyt ei ole ollut enää ongelmia haavojen kanssa (helpottunut huokaus). Silikoniteippejä käytän edelleen, muttas välillä pidän niistäkin taukoa. Nyt olen ollut kaksi viikkoa ilman, mutta ajattelin tänään taas palata niiden käyttämiseen. Mepiformia on kyllä ihan kätevä käyttää ja kiva on, että teipit ovat vedenkestävää materiaalia. Suihkuun voi siis mennä välillä myös teippien kanssa.
Rinnat ovat pehmentyneet aika paljon viimeisen parin kuukauden aikana. Nyt ne tuntuvat enemmän "oikeilta rinnoilta" eikä sellaisilta piukeilta tötteröiltä, miltä ensimmäisinä kuukausina. Tosin en pidä siitä, että rinnat ovat myös laskeutuneet jonkin verran, olisin halunnut sen vuoksi vielä pienemmät rinnat, että ne eivät alkaisi niin helposti roikkumaan, koska ovat niin kevyet. En myöskään pidä siitä, että nännit sojottavat vähän sivuille (näyttävät mielestäni edelleenkin Väyryseltä). Mutta pakkohan tähän tilanteeseen on olla tyytyväinen. Välillä, kun olen tyytymätön näihin uusiin tisseihin, kaivan esiin ennen leikkausta otetut kuvat, ja voilá, enää nämä uudet eivät näytäkään yhtään kauheilta. :)
Nyt muistin ottaa kuviakin, vaikka ei niissä mitään mullistavaa ole taaskaan tapahtunut. Vähän ovat laskeutuneet, mutta eipä paljon muuta. Täytyy jossain vaiheessa laittaa oikein vierekkäin uudet ja vanhat kuvat, niin eron näkee selvemmin. Mutta tässä nyt nämä kuvat, postailen vaikka sitten taas, kun olen käynyt siellä 2. jälkitarkastuksessa...
Edestä (nännipihojen arpia ei juuri eroita)
Vasen
Oikea
Muoto vasemmalta
Muoto oikealta
Vasen alunen
Oikea alunen
5 kommenttia:
Hei!
Itse pohdiskelen vasta leikkaukseen menoa, oma kuppikoko on aikalailla sama kuin sulla oli ennen leikkausta, eli E75. Sain aika paljon rohkaisua noista sun kuvista, upeat "uudet" tissit! Lähinnä leikkauksessa itseä pelottaa nuo arvet, mutta sulla niitä ei näy enää ollenkaan, rohkaisevaa :) Kiinnostaisi vielä tietää että miten avomiehesi on suhtautunut uusiin tulokkaisiin? Oma avokki on aikamoinen tissimies, ja vaikka asiasta on keskusteltu ja niissä hän sanoo että ei se mitään muuta vaikka olisi pienemmät tissit, niin hieman epäilyttää.. Onkohan sulla tästä mitään kokemusta?
Kiitos kommentista. :)
Mun avomieheni on ollut tosi tärkeä tuki koko prosessin aikana. Pelkäsin aluksi, että miten hän tähän projektiini oikein suhtautuu, koska juuri, kun olin saanut tietää, että pääsen leikkaukseen, olimme olleet vasta muutaman viikon yhdessä ja vähän jännitin kertoa hänelle asiasta. Hän kuitenkin suhtautui asiaan tosi fiksusti ja sanoi, että tämä on mun oma asiani ja että ei hän kanssani pelkkien tissien takia olisikaan. Tosin hän sanoi, että: "kai niitä jää edes vähäsen?" ;-)
Että kyllä munkin mieheni jonkintasoinen "tissimies" on, mutta tuntuu kyllä ihan pitävän uusista tulokkaista. :) Itsekin kuvittelin, että näistä tulisi paljon pienemmät, mutta itse asiassa nämä B-kuppisetkin näyttävät aika isoilta mun silmissäni.
Olen mieheni mielipidettä niistä aina välillä kysellyt, enkä ainakaan mitään negatiivista palautetta ole saanut... tosin en tiedä sanoisiko hän edes, vaikkei niistä oikeasti tykkäisikään, koska on niin kiltti. :)
Tietysti on aina tapauskohtaista millaiset arvet jää ja millaisiksi tissit muutenkin muotoutuvat. Mutta en antaisi ainakaan pelon jäävistä arvista estää pienennykseen menoa jos isoista rinnoista muuten on vaivaa ja harmia. Kyllä kaikkien arvet ajan myötä vaalenevat huomaamattomampaan suuntaan; joillakin se vie vaan kauemmin kuin toisilla...
Kirjoitin kommentin, mutta se häipyi hukkaan jonnekin...
Älä sure "liian suuria rintoja" minulle asiantuntija sanoi, että kaikki alkavat roikkua eli ei saada kohotettua tarpeeksi ylös. En tiedä sitten, jos haluaa silikonit, mutta se nyt ei välttämättä ole kaunista. En tiedä roikkuvatko kuppi A:tkin, mutta onko se sitten naisellinen sellainen koko, en tiedä.
Minusta rintasi eivät roiku vaan ovat luonnolliset. Tuo "väyrysmäisyys" voidaan ehkä korjata eli oletko kysynyt siitä lääkäriltä.
Arvet muuttuvat vielä vuosienkin ajan leikkauksen jälkeen eli muutos, siliäminen ja vaaleneminen eivät lopu esim. vuosi leikkauksesta.
Ihanaa kun pidät blogia, olet rohkea!
Hei,
Luin tossa että kirjoittelit toisen arven olevan "paksuntuntuinen ja hiukan arka". itselläni on leikattu tosin ankkurimallisesti, ja olen menossa näyttämään toimintaterapeutille parin viikon päästä arpiani, josko olisi arven liikakasvu kyseesä. Arpi tuntuu todella paksulta painaessa ja joskus aristaa painaessa. On myös hiukan koholla.
Ihanaa tosin huomata kuinka huomaamattomiksi arvet nänninseudulla muuttuvat, itsellänikin (2,5kk leikkauksesta) on jo jokseekin hävinneet siitä kohtiin :)
Oikein nätiltä minusta näyttää, vaikka nätti olit jo alkujaankin :)
Itse joskus kipuillut pienien rintojen kanssa, nykyään tuntuu itseasiassa vähän hassulta - että monet pyrkivät sellaiseen lopputulokseen kuin itsellä on?
Älä turhaan huolehdi täydellisestä symmetrisyydestä, harvalla naisella on symmetrinen varustus.
Nauti uusista rinnoistasi, olet ollut tosi rohkea ja kärsivällinen!!!
Lähetä kommentti