keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Hiljaa hyvä tulee...

Kävin taas maanantaina siellä haavapolilla näyttämässä tissejä. Nyt olikin edistystä tapahtunut: Oikea aukile on enää n. 0,5 x 1cm eli pienentynyt joka puolelta :) Nyt täytyy jo uskoa, että kyllä se siitä itsekseen umpeen menee, viikko sitten olin vielä ihan skeptinen sen suhteen.

Haavahoitaja ei paljon muuta tehnyt, kuin otti haavan ympäriltä kuivia reunoja pois (paranee kuulemma vielä nopeammin, kun ne ottaa pois). Sain myös esitteen Mepiform- silikoniteipistä, jota voisin kuulemma alkaa käyttämään, paitsi tietty haavan kohdalle. Ostinkin sitä jo, mutta en ole vielä laittanut. Tänään ajattelin suihkun jälkeen kokeilla miten ne saan laitettua. Aika tyyristä tavaraa se kyllä on, yksi pakkaus maksoi hitusen alle 20€ ja se riittää n. kahdeksi viikoksi. Onneksi sentään niitä samoja teippejä voi käyttää sen kaksi viikkoa, ottaa vaan suihkun ja rasvailun ajaksi pois ja laittaa sitten takaisin. Haavan päällä käytän edelleen mepilex- vaahtomuovitarraa, se pehmittää mukavasti, eikä tartu kiinni/ärsytä ihoa.

Kyselin hoitajalta, että mitä nyt saan ja en saa tehdä (tekisi meinaan mieli jo palata täysin normaaliin elämään!), hän antoi luvan urheilla ihan normaalisti. Sanoi, että kokeilemalla se selviää, että mitä pystyy ja ei pysty tekemään. Jos ei rinnat kipeydy liikunnasta, niin ei sitä tarvitse välttää. Saan myös saunoa nyt ihan normaalisti, mutta avantouimaan en saa vieläkään mennä (hitto). Kuulemma sitten vasta kun haava on kokonaan kiinni. Noh, on sekin jo paljon, että saa käydä jumpalla ja sulkista pelaamassa ja vielä saunoakin. :)

Kävin alkuviikosta taas ostamassa uudet rintsikat. Tällä kertaa ostin Lindexistä sellaiset olkaimettomat liivit (tai siis jossa on myös muunneltavat, irroitettavat olkaimet), nyt voi käyttää olkaimettomia toppeja, jee jee! :-D Sainkin meinaan sellaisen ihanan topin siskolta joululahjaksi, täytyy ehkä laittaa se tänään päälle, kun lähtee juhlimaan uutta vuotta. :) Niin, huomautuksen siis, että kyllä minä enimmäkseen käytän vain kaarituettomia urheilurintsikoita, mutta juhliin jne. laitan tavalliset liivit.

Joopa joo, eipä tässä taas varmaan muuta oleellista oo tapahtunut. Pikku hiljaa edetään ja aletaan oleen jo voiton puolella. :) Tässä vielä pari kuvaa, vaikka eipä niissä haavan pienenemistä lukuunottamatta ole tapahtunut huomattavaa muutosta...

Edestä (edelleen näyttää Väyryseltä) ;-)

Oikea puoli, parantunut nopeasti viime päivinä

Reikä pienentynyt (enää n 0,5 x 1cm)

Vasen puoli täysin kiinni ja aika hyvin tasoittunutkin

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Kirjoitin tuolla Suomi24:ssä nimimerkillä mininim.

Kiitos vielä vastauksesta! Ja hauskaa, että löysin blogisi uudelleen. Viime kesänä, kun surffasin läpi tietoa rintojen pienennyksestä päädyin blogiisi, mutta tässä matkan varrella se unohtui.

On ollut hienoa jakaa kokemuksia ja tietoa. Etenkin leikkauksen jälkeen tuntui, että on tosi pihalla siitä miten haavoja pitäisi hoitaa, ja mitä saa tai ei saa tehdä, vaikka luuli valmistautuneensa hyvin leikkaukseen.

Hienolta näyttää sinunkin rintasi ;) Etenkin tuo nänninympärysarpi näyttää todella siistiltä ja huomaamattomalta. Eikä rintojen aluset taida olla enää niin kurtussa? Ainakin vasen näyttää hienolta!

Saanko muuten kysyä, että miksi itse toivoit tuota tikkaritekniikkaa? Mä jäin sellaiseen käsitykseen, että mun rinnat kannattaa (tai voi??) leikata vain sillä tekniikalla, mutten ole varma, oliko kyse siitä, että lääkäri osasi sen tekniikan, vai oliko mun rinnat jostain syystä sellaiset, että vain sillä tekniikalla onnistui..?

Nautihan uusista rinnoistasi ja onnea vielä toipumisen loppusuoralle!!!

Anonyymi kirjoitti...

Täällä tämäkin riipparinta lukee yötämyöten blogiasi ja imee tietoa. Kiitokset kovasti kun jaksat kokemuksiasi kirjoittaa. Ja kuvistakin vaikka täytyy tunnustaa, että reikäkuva väänsi vatsasta. Hyvin tuo näyttää onneksi parantuneen.Ja muutenkin tosi hyvin ovat tisusi parantauneet muutenkin, eihän leikkauskan ollut kun marraskuun lopulla. Jatka vain kertomustasi kokemuksisitasi.
Oikein hyvää Uutta Vuotta teille kaikille! t. ElliMelli

Maryshka kirjoitti...

Moikka mininim!:)

Kiva jos blogistani ja neuvoistani on hyötyä. Paranemisprosessi on pitkä ja hankala ja on ikävää jos on koko ajan epätietoinen miten pitäisi toimia. Itse jouduin tosiaan ottamaan omin nokkineni selville jälkihoidoista jne., koska en juurikaan saanut jälkioito-ohjeita. Nyt voinkin sitten jakaa tietoa, jospa neuvot auttaisi muita kohtalotovereita pärjäämään paremmin... :)

Kyllä noi mun tissit jo aika hyviltä näyttävät ja tuntuvat. Kuten sanoitkin, niin varsinkin nännipihan ympärystät ovat tosi siistit ja arvet huomaamattomat. Nyt pitääkin käyttää hartaasti silikoniteippiä, niin arvet pysyisivätkin vaaleina ja tasaisina... Ja ne rinnan alusien kurtut on melkein kokonaan oienneet, vasemmalla puolella on tosin pieni kurttu siinä kohtaa mihin arpi päättyy, mutta se on tosiaan ihan pieni ja saattaa se siitä kuukausien mittaan oieta itsestään. Täytyy vaan odotella.
Mielenkiinnolla odotan miltä toi oikea puoli näyttää sitten, kun haava on mennyt kokonaan kiinni.

Niin, kysyit miksi toivoin tehtävän tikkari-tekniikalla. Mä halusin mieluummin sillä, koska paranneltavaa tuli vähemmän; aika paljon enempihän olis tullut haavaa, jos rinnan altakin oltais leikattu... Olen ymmärtänyt, että tikkari-tekniikkaa käytetään varsinkin potilailla, joilla poistettavaa ei ole ihan hirveästi. Tosin annoin kirurgille sillai vapaat kädet, koska hänkään ei ollut ihan varma kummalla tekniikalla mulle olisi kannattavapi tehdä...

Leikkaustekniikka riippuu myös kirurgista itsestään; kukin on perehtynyt tiettyihin tekniikoihin. Itsehän olisin päässyt leikkaukseen jo 30.10, mutta koska halusin mieluummin tikkaritekniikan, leikkausta jouduttiin siirtämään, koska tuona päivänä ei ollut käytettävissä kirurgia, joka olisi osannut kyseistä tekniikkaa...

Lopulta kirurgini harkitsi myös sellaista mediaalipedikkeli-tekniikkaa, joka olisi ollut tikkari- ja ankkuritekniikan välimuoto. Mutta kuten sanoin, annoin hänelle vapaat kädet ja hän päättikin vasta leikkaustilanteessa millä tekniikalla tekee. Sanoin vain hänelle ohjenuoriksi, että haluaisin säilyttää imetyskyvyn ja tahtoisin enintään B-C-kupit. :)

Maryshka kirjoitti...

Moi ElliMelli! :)

Kyllä minä jatkan kirjoittelua, niin kauan kun paraneminen jatkuu, riittää kirjoitettavaa... ;-) Tosin ehkäpä vähän harvennan kirjoittamistahtia, koska kun haavat ovat kiinni ja vain arpihoito jäljellä, ei noita muutoksia tapahdu enää niin tiuhaan kuin alkutaipaleella. Mutta pyrin sitten ainakin kerran kuussa/parissa kirjoittaa kuulumisia. :)

Kiva, jos kirjoituksistani on hyötyä. Oikein hyvää Uutta Vuotta sinullekin! :)

Satu kirjoitti...

Heippa!

Kiitos,että olet vaivautunut tekemään näin loistavan blogin!:)
Itsekin olen tässä harkitsemassa leikkaukseen menemistä ja kysyisin tässä, että kuka oli lääkäri joka sinut leikkasi?

Maryshka kirjoitti...

Heippa Satu!

Hauskaa saada vielä useamman vuoden jälkeenkin kommentteja/kysymyksiä aiheesta. :) Aihe taitaa olla monelle ajankohtainen ja pienennysleikkauksissa käyvien määrät tuntuvat lisääntyvän vuosi vuodelta...

Minut leikkasi Kimmo Tanttula.

Olisitko menossa siis tayssiin, jos siis päädyt leikkaukseen?

Satu kirjoitti...

Kävin sairaanhoitajalla tuossa Tipotien terveyskeskuksessa ja sieltä laitettiin lähete Hatanpään sairaalaan lääkärin juttusille. Aika olisi marraskuun 4. päivänä, mutta minua jäi hieman harmittamaan,että se lääkäri on Hatanpäällä.Ehodttomasti taysiin haluaisin kanssa kun näin hienoa jälkeä ollaan saatu sinullekkin aikaiseksi! Pitänee yrittää puhua jos pääsisi taysiin saman lääkärin leikkaamaksi! :) Kiitos vielä vastauksestasi :)