5kk leikkauksesta...

Kun ennen leikkausta ajattelin paranemiseen menevää aikaa, kuvittelin, että parin kuukauden kuluttua leikkauksesta tulos olisi jo melko lopullinen, eikä ongelmia haavojen paranemisen kanssa enää olisi. Aika väärin siis arvioin kaiken. Nyt on kulunut yli 5 kk ja vieläkin n. kuukausi sitten toisen rinnan alle tuli pieni erittävä reikä. Ehkä siis noin puolen vuoden kuluttua leikkauksesta alkaa olemaan ns. turvallisella alueella.

Arvet tuntuvat vaihtavan väriä koko ajan. Nännipihojen ympärys on ainoa alue, jossa arvet ovat olleet vaaleat (vähän vaaleanpunertavat) alusta asti. Niille ei ole tapahtunut juuri muuta, kun pientä pientä levenemistä. Pystyhaavojen arvet olivat vielä kuukausi sitten mielestäni todella vaaleat; niitä ei juuri eroittanut "terveestä ihosta" ellei oikein läheltä tarkastellut. Nyt niidenkin sävy on vähän muuttunut, väri on vähän violettiin vivahtava tällä hetkellä. Ala-arvet ovat taas olleet kok paranemisajan tummanpunaiset/violetit. Sitä ovat edelleenkin; vaalenemisesta ei ole ainakaan vielä tietoa. Lisäksi varsinkin oikean rinnan arpi on kova ja herkän oloinen. En oikein usko, että noista ala-arvista tulee mitään huomaamattomia missään vaiheessa. Arpialue on niin laaja ja hankalassa paikassa, mihin kohdistuu paljon kitkaa (rintaliivit).

Odottelen tässä aikaa 2. jälkitarkastukseen. Kirurgi lupasi kutsua mut tarkastukseen huhti-toukokuussa. Silloin pitäisi arvioida arpien mahdolliset korjaustarpeet. Tällä hetkellä ainakin tuntuu, että arpien korjausleikkaus voisi olla hyvä vaihtoehto jos sillä tavalla arven pinta-alaa saisi pienennettyä... Mutta katsotaan mikä tilanne on sitten.

Nyt ei ole ollut enää ongelmia haavojen kanssa (helpottunut huokaus). Silikoniteippejä käytän edelleen, muttas välillä pidän niistäkin taukoa. Nyt olen ollut kaksi viikkoa ilman, mutta ajattelin tänään taas palata niiden käyttämiseen. Mepiformia on kyllä ihan kätevä käyttää ja kiva on, että teipit ovat vedenkestävää materiaalia. Suihkuun voi siis mennä välillä myös teippien kanssa.

Rinnat ovat pehmentyneet aika paljon viimeisen parin kuukauden aikana. Nyt ne tuntuvat enemmän "oikeilta rinnoilta" eikä sellaisilta piukeilta tötteröiltä, miltä ensimmäisinä kuukausina. Tosin en pidä siitä, että rinnat ovat myös laskeutuneet jonkin verran, olisin halunnut sen vuoksi vielä pienemmät rinnat, että ne eivät alkaisi niin helposti roikkumaan, koska ovat niin kevyet. En myöskään pidä siitä, että nännit sojottavat vähän sivuille (näyttävät mielestäni edelleenkin Väyryseltä). Mutta pakkohan tähän tilanteeseen on olla tyytyväinen. Välillä, kun olen tyytymätön näihin uusiin tisseihin, kaivan esiin ennen leikkausta otetut kuvat, ja voilá, enää nämä uudet eivät näytäkään yhtään kauheilta. :)

Nyt muistin ottaa kuviakin, vaikka ei niissä mitään mullistavaa ole taaskaan tapahtunut. Vähän ovat laskeutuneet, mutta eipä paljon muuta. Täytyy jossain vaiheessa laittaa oikein vierekkäin uudet ja vanhat kuvat, niin eron näkee selvemmin. Mutta tässä nyt nämä kuvat, postailen vaikka sitten taas, kun olen käynyt siellä 2. jälkitarkastuksessa...

Edestä (nännipihojen arpia ei juuri eroita)

Vasen


Oikea

Muoto vasemmalta

Muoto oikealta

Vasen alunen

Oikea alunen

Edistystä ja takapakkeja...

Se viimeksi mainitsemani tikin aiheuttama ärsytys laantui noin viikon kuluessa. Se, että hoitaja leikkasi vähän sitä pinnalla ollutta päätä pois, auttoi haavaa sulkeutumaan. Tosin se kyseinen tikki ei ole vieläkään varmaan sulanut kokonaan, sillä vieläkin ajoittain siihen kohtaan sattuu (vihlaisee/pistää) ja se kohta tuntuu kovalta. Noh, niiden hitaimmin sulavien tikkien pitäisi sulaa n. muutaman kuukauden kuluessa.

Niin, kävin siellä jälkitarkastuksessa noin kuukausi sitten. Eipä siellä oikein mitään ihmeellistä tapahtunut. Kirurgi vain kyseli, että kuinka on mennyt ja olenko tyytyväinen jne. Sitten hän vain vilkaisi päällisin puolin rintoja ja se oli sitten aika lailla siinä. Olin vähän pettynyt, koska olin luullut, että siellä käydään jotenkin perusteellisemmin läpi leikkausta/tulosta jne. Vähän me puhuttiin niistä paranemiseen liittyvistä ongelmista, joita mulla oli ollut enemmän kuin tarpeeksi. Siitä ärsyyntyneestä tikistä siinä oikean rinnan pystyarvessa hän sanoi, että ei usko sen enää sieltä puplsahtavan uudelleen pintaan. Sanoi, että sulavia tikkejä on kahdenlaisia; toiset sulavat nopeammin ja toisten sulaminen voi vielä muutamiakin kuukausia.

Hän myönsi, ettei rinnoista ihan symmetriset tulleet, toinen on vähän alempana kuin toinen ja nännit hieman eri suunnissa, mutta itse oli tyytyväinen tulokseen. Hän vertasi rintaleikkauksen tekoa veistoksen tekoon, eli yhtä hankalaa rintojen muotoileminen samanlaisiksi.

Kysyin häneltä arvista myös. Mullehan on jääny aika rumat ja isot arvet noihin pystyhaavojen alaosiin; sinne juuri mistä haavat aukeilivat. Oikeasta puolesta tuskin ainakaan tulee mikään kaunis ja huomaamaton edes ajan myötä. Ja kyllä vasemmankin puolen arpi aika iso ja röpöliäinen on. Halusin tietää onko minun mahdollista päästä arpien korjausleikkaukseen jos arvet jäävät mua vaivaan. Ei hän sitä vaihtoehtoa ainakaan pois sulkenut, mutta vastasi mulle aika ympäripyöreästi, joten en oikein saanut tolkkua asiaan.

Kirurgi antoi mulle neuvoksi, että mun täytyy alkaa palaileen ns. normaalirutiineihin, eli saan urheilla, ja tehdä muutenkin kaikkea mitä olin ennen leikkaustakin tehnyt. Hän sanoi, ettei tarvitse enää varoa mitään ja olisi parempikin psyykeen kannalta, ettei ajattelisi koko tissejä, koska viimeiset kuukaudet oli pyörineet täysin rintojen ehdoilla. Silikoniteippien käytöstä hän sanoi, että voin niitä vielä ainakin pari kuukautta käyttää ainakin pystyarvissa, mutta nännipihojen ympärillä ei välttämättä tarvitse, koska ne arvet olivat jo niin huomaamattomat ja vaaleat. Hän pyysi kuitenkin tarkkailemaan, että jos iho ärtyy teipeistä, niin sitten pitäisi pitää välillä taukoa. Varsinkin oikean tissin pystyarven alaosa (=a.k.a ongelmapesäke) saattaisi ärtyä, koska arpi ei ollut vielä kunnolla "kypsynyt".

Noh, sovittiin sitten lopuksi, että sairaala kutsuu mut uuteen jälkitarkastukseen tässä loppukeväästä (huhti-toukokuussa) ja katsotaan sitten mikä on tilanne arpien kanssa.

No minähän sitten helpottuneena palasin normaali arkeen ja nyt sitten huomasin viikko sitten, että juurikin tuo oikea ongelmakohta on vähän auki noin pikkurillin pään kokoiselta alueelta. :( Ensin luulin, että siihen on vain syystä tahi toisesta kehittynyt uusi rupi osan arven päälle, mutta muutama päivä sitten huomasinkin, että sieltähän erittyy kudosnestettä. Eli reikähän siinä on silloin oltava. Kun kohtaa tunnustelee, niin tuntuu että sen reiän kohdalla olisi kuoppa, että ihan kuin koko kohta olisi mennyt siitä montulle... Mene ja tiedä. Nyt olen sitten taas putsaillut kohtaa päivittäin (suihku + desinfiointi) ja pidän siinä päällä haavataitosta.

En kyllä yhtään tiedä mikä moisen aiheutti. Juuri kun luulin olevani voiton puolella, niin sitten taas pamahtaa joku uusi ongelma kehiin! Olen miettinyt voiko se johtua siitä, kun olin juuri pitänyt kahden viikon tauon silikoniteippien pidosta. Että oliko sitten joku liivin alaosa päässyt hankaamaan sen puhki, vai mikä oli syynä. Tosin teippitauko piti olla vain hyvästä; niiden teippienhän sitä ihoa piti mahdollisesti ärsyttää, ei tauko teippien pidossa. Sitä paitsi en ole edes käyttänyt normaali kaarituellisia rintsikoita kuin ehkä kerran viikossa tai parissa, muuten olen ollut urheiluliiveillä koko ajan, eli eihän ne edes hankaa mihinkään tissinalusiin... No joo, ehkä tää spekulointi on nyt ihan turhaa; oli syy mikä tahansa, niin nyt pitää vaan olla tarkkana ja koittaa vähän himmata. Ehkäpä se siitä ajan kanssa menee taas umpeen. Jos ei, niin sitten täytyy mennä taas poikkeen haavapolilla sitä vilauttamassa... Mut pitäkää peukut pystyssä, että se rauhottuu itseksiin! Palailen asiaan kun tilanteessa tapahtuu muutosta...

Sulavat tikit my ass!

Pah, eipä tunnu kovin hyvin sulavan nuo "itsestään sulavat tikit". Vieläkin vaivaa se yksi tikki tuossa oikean tissin pystyarvessa. Viikko sitten se jopa ärtyi sellaiseksi, että alkoi erittämään verta ja kudosnestettä. Se punoitti ja oli vähän turvonnutkin, joten katsoin parhaakseni mennä näyttämään sitä hoitajalle.

Haavahoitajalle en päässyt, koska Tayssin haavapolilla oli ruuhkaa. Päätin siis mennä näyttämään hoitajalle työterveysasemallemme. Hän yritti kaivaa/vetää tikkiä ulos, mutta se oli kuulemma niin tiukassa, eli on jossain syvemmälläkin vielä sulamatta. Eli ei hän sitä pois saanut; katkaisi vaan päästä sen verran, kun sai ulos vedettyä. Siihen jäi sitten pieni reikä, mitä pitäisi päivittäin desinfioida ja pitää siinä päällä haavataitosta.

Eli nyt joudun sitten seuraamaan tilannetta: jos paikka rauhoittuu itsekseen, tikki ilmeisesti ei haittaa parantumista, mutta jos paikka ärtyy uudelleen (alkaa erittämään, punoittamaan tai näyttää muuten tulehtuneelta), mun täytyy mennä oikein lääkärille näyttämään sitä. Että nyt sit vaan odotellaan... Tällä hetkellä vaikuttais, että se on paranemaan päin; ei ainakaan punoita/eritä enää mitään ja siihen päälle on tullut rupi.

Noh, ens torstaina voin ainakin näyttää sitä minut leikanneelle kirurgilleni, sillä sain vihdosta viimein se jälkitarkastus -ajan! :) Aika usein jouduin kyllä soitteleen ja hoputtaan. Eli torstaina saan sitten vähä lisätietoa asiasta ja kuulen myös varmaan, että voinko päästä arpien korjausleikkaukseen (ala-arvista ei meinaan kyllä mitkään nätit tule). Kiva päästä kuulemaan, ovatko nämä kirurgini mielestä onnistuneet rinnat ja mitä mieltä hän on mistäkin.

Palailen sitten torstain jälkeen asiaan, voin sitten taas laittaa vaikka kuviakin jos katson tarpeelliseksi (muutosta tosin ei ole tapahtunut, joten voi olla aika turhaa...). Mutta katsotaan sitten. :)

Haava kiinni, vihdoinkin! :)

Nonni, se kiukutteleva haava meni vihdosta viimein umpeen. Nyt siitä on irronnut jo rupikin, eli kohta voi varmaan alkaa käyttään siinäkin silikoniteippiä. Muualla olenkin sitä jo reilun viikon verran käyttänyt. Aika tyyriiks tulee kyllä, yksillä teipeillä pääsee noin pari viikkoa ja siltä ajalta ne tulee maksaan noin 15€. Mutta jos haluaa arvista mahdollisimman vaaleat ja huomaamattomat, on kai pakko vain hampaita kiristellen hassata niihin rahaa...

Vähän myös ihmetyttää, kun tuosta oikean tissin pystyhaavasta sojottaa vieläkin yksi tikin pää. Yli kaksi kuukautta on leikkauksesta, eikä kaikki tikit ole vieläkään sulaneet! En oikein tiedä pitäisikö mun kaivaa se sieltä esiin, vai antaa olla. Ei välttämättä tee hyvää, jos sitä menee ronkkiin, mutta toisaalta taas sehän vain hidastaa parantumista siellä. Ja tuntuu ikävän terävältä koskettaessa. Noh, ehkä odotan vielä muutaman päivän josko se tulisi niin paljon pintaan, että saan sen pinseteillä nypättyä irti.

Joo-o. Tässä odottelen edelleen jälkitarkastusaikaa. Mulle sanottiin, että kannattaa soitella sairaalalle jos ei tämän kuun aikana kuulu mitään. Joten näin tehdään.

Tässä uusia kuvia, ei ne nätit ole edelleenkään, mutta olen ihan tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen; tärkeintä kuitenkin on, että haavat ovat sentään ummessa. :) Nyt vaan ankarasti silikoniteippausta ja huolenpitoa...


Vasen puoli tosi siisti nännipihan ympäriltä.

Oikea puoli myös ok, toi pieni punotus johtuu siitä tikinpäästä.

Vasen alunen. Ala-arvet punottaa, mutta muuten ok.

Oikea alunen. Haava kiinni, HURRAA! :)

Edestä näyttää edelleen "Väyryseltä".